Pika pika

Esseet, reportit ja tentit pitää aika tiukasti edelleen otteessaan, niin että paljon ei pääse leikkimään. Vähän olen kuitenkin päässyt viimeisen kahden viikon aikana tekemään muutakin.

Hongkongissa on suosittua vaeltaminen. Osaksi se on urbaania vaeltamista, jolloin kiivetään jonnekin, mistä saa hyvän näkymän kaupungista. Itselleni päivävaeltaminen on ollut liian tuskaisaa tähän saakka, kun olen tällainen lumikki ja aurinko saa mut heikoksi. Olen fabossa iltavaellusryhmässä kuitenkin ja olen huomannut tykkääväni erityisesti pimeällä liikkumisesta! Viime viikolla liityin pieneen ekskursioon, kun ei tarvinnut lähteä omalta alueelta mihinkään. Kiipesimme Beacon Hillille, joka ei ollut työ eikä mikään, mutta maisemat oli silti mukavat! Tykkäsin tästä erityisesti, koska ryhmä ei ole mikään yliopistoseurue, vaan mukana oli pari työskentelevää expattia, ihan perus hongkongilaisia ja yksi nelivuotias! Välillä kun elää akateemisessa kuplassaan ei tajua, että vaihtarikaverit ei ole mikään kovin kattava ote yhteiskunnasta.

Singaporessa vaihdossa ollut vanha koulukaverini tuli Hongkongia ihmettelemään, niin lupasin viedä hänet illalliselle. Tämän kunniaksi laitoin jopa hiukset kiinni. En tosiaan ole mikään laittautuja - yleensä pitää tarkistaa ennen ulos lähtöä, että onko varmasti housut jalassa.

 Viime viikonloppu oli muutenkin aika huippu! Tapasin hongkongilaisen kaverini J:n ensimmäistä kertaa tänne tulon jälkeen. J osallistui järjestämällemme luonnonsuojeluleirille silloin kun olin vapaaehtoistyössä Japanissa. Totesin jo silloin, että tässäpä hyvä tyyppi ja olin tosi innoissani HK:n muutosta, kun ajattelin, että päästään hengaamaan! Nooh, hän elää kiireistä elämää, emmekä nähneet ennen kuin nyt. Hän siirsi tapaamistamme niin monta kertaa, että aloin jo miettimään josko olisi ollut parempi kun en olisi ottanut yhteyttä ollenkaan. Jälleennäkeminen oli kuitenkin tosi hauskaa! Söimme shanghailaista ruokaa, kävelimme ympäriinsä kikattaen tyhmille jutuille ja illalla mentiin korealaiseen BBQ:n, joka oli mahtavaa. Nähtiin myös joku pikachu-show, tosin lähinnä kameran ruudulta, sillä ihmismäärä oli melkoinen. Vähän tunsin ehkä oloni ulkopuoliseksi, kun kaverini mukana tuli hänen tyttöystävänsä, joka ei oikein halunnut kaveerata, vaan oli vain puhelimellaan tai kommentoi jotain J:lle kantoninkiinaksi, vaikka meillä oli tosiaan yhteisiä kieliä sekä englanti, että japani.
Mua vähän hävettää, etten edelleenkään osaa melkein mitään kantoniksi... En tosiaan saa yliopiston puolesta mennä kursseille, mutta olen välillä yrittänyt katsoa youtube-tutoriaaleja ihan vaan jotain perusfraaseja oppiakseni. Ongelma on kuitenkin, että toisin kuin Japanissa, HK:ssa voi ihan hyvin elää elämäänsä pelkästään englanniksi. Kaikki virastovirkailijat osaa englantia ja jopa rakennukseni vartija osaa perusfraasit. Siivoojatkin yleensä ymmärtää mua tarpeeksi, vaikkeivat osaisi itse vastata. Kukaan ei koskaan oleta, että osaisin kiinaa ja yleinen asenne kielen opiskeluun ei ole mitenkään rohkaiseva, vaan luokkaa "Se on tosi vaikeaa, ei sun kannata. Et opi kuitenkaan."

Toi korealainen BBQ oli jotain sellaista, jota olin halunnut jo pitkään kokeilla! Olen tosiaan ruuan suhteen erittäin ennakkoluuloton ja söisin varmaan apinan silmämunamakkaroita jos olisin tarpeeksi nälkäinen. Sanoinkin kaverille, että tilaa mitä vaan - jos se on hyvää niin kyllä minä syön. Ilmeisesti ennakkoluulottomuuteni ei ollut yhtään niin hauskaa ja näin kananjalat ja koiranliha jäivät tilaamatta. Paras grillattava oli mustekala, joka oli erittäin elävä grillille iskettäessä. Toivoin sille nopeaa kuolemaa, mutta aika kauan se siinä kiemurteli. Kiitollisna otimme vastaan hänen elämänsä ja söimme hänen ruumiinsa. Oli kyllä tosi hyvää! Tykkään kaikista merenelävistä, mutta esimerkiksi Japanissa mustekala on joskus aika kumimaista - tämänkertainen oli tuoreudessaan tosi hyvää.

Keittiössäkin oli pikachu. Olen sitä mieltä, että pokemonit on aika jees.

Jälkkäriksi ylihintaista jäähilettä ja mangoa. Shaved ice on yks lempijälkkäreistäni :)

Nyt meen takaisin mainontaluentomateriaalin kimppuun, jipii... En jaksa odottaa, että kokeet ja kaikki on lusittu ja saan taas keskittyä laiskotteluun vaihtarielämään ja buujaa, ensi viikolla Taiwaniin!