Elämä on eeppinen taistelu, reitillä Suomi-Japani-Suomi-Japani-Skotlanti-Hongkong-Skotlanti

sunnuntai 17. helmikuuta 2013

Die Zeit steht still und es wird Herbst

Jouduttiin pitämään intervention M:n takia.

Alan uskomaan, ettei se ole asunut Kanadassa talossa ollenkaan, vaan jossain sillan alla. Se ei ole mitenkään sisäsiisti. Toisaalta tää on sellainen henkilö, josta kotiin puhuessa ei tarvitse liioitella ollenkaan, koska jutut on jo sinällään liian uskomattomia.
Esimerkiksi tapa, jolla se pesee astiat, siis silloin kerran viikossa, kun pesee:

Hän ottaa ne suihkuun kanssaan. Suihkun lattialle kipot ja samalla kun pesee itsensä, suurin osa tahroistakin on kadonnut tai himmennyt! Ja eikun takaisin hyllylle vaan!

Uskokaa pois, tällaista innovatiivisuutta ei ihan joka iikka keksisikään! Meillä on tosiaan pikku laput lisääntyneet viime aikoina. Vessassa on kaksi lappua vessan vetämiselle ja yksi oven sulkemiselle. Need I say more? Ines järkyttyi pahasti, kun käytävällä tepasteli eräs taloutemme jäsen housut polvissa ja ilman alkkareita.

Kun hän oli sitten poissa, PO ja K kävivät hänen huoneessaan. Tai olisivat käyneet, mutta saastan määrä oli sellainen, ettei kukaan halunnut edetä oviaukolta. Yhdellä vilkaisulla lattialta löytyi muun sotkun lisäksi yksi kadonnut leikkuulauta, viisi lusikkaa, iso osa maustehyllyn sisällöstä, isoja lasipurkkeja täynnä jotain sameaa nestettä ja tummia isoja tahroja, joista kukaan ei halunnut tietää sen enempää. Vähän tyrmistyttävää, miten se kohtelee muiden omaisuutta...

Joten pidettiin pieni palaveri. Mun ei annettu puhua, mikä on ihan hyvä, koska mun tapani ilmaista ei ole välttämättä sieltä pehmeimmästä päästä. M vaikutti vähän ärsyyntyvän, mutta toivottavasti tästä seuraa muutosta. Hän valitti vuorollaan, että pikku lappuset on tosi epäkohteliaita, että pitää pystyä sanoon asiat suoraan, niin nyt voin aamuisin aina muistuttaa, että sulje ovi asioidessasi ja vedä M vessa!  :)

Muuten en ole pahemmin kirjoitellut, kun melkoista hiljaiseloa oon viettänyt. Ollut paljon esseitä kirjoitettavana ja huonon aikatauluttamisen takia osa on jäänyt ihan viime tinkaan... Mm. MDP-kurssin essee oli palautettava perjantaina keskiyöllä, aloin kirjoittaa sitä perjantaina kuudelta illalla. Ei näin! Onneksi meillä on sieltä niin paljon esseitä ympäri vuoden, että tuo ei voi olla prosenttimäärältään iso.

Oon tottunut yleensä pärjäämään koulussa vähällä työmäärällä (okei, ennen ei-ollenkaan-työmäärällä, nyt vähällä) ja näemmä se toimii yliopistotasollakin ihan hyvin. Olen tosin tottunut olemaan siinä kärkiryhmässä arvosanojen suhteen. Että jos 5% saa L:n kirjoituksissa, niin luultavaa, että minäkin. Täällä olen huomannut, että jos 95% pääsee kokeesta läpi, ei ole mitään takuita, että minäkin!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti