Elämä on eeppinen taistelu, reitillä Suomi-Japani-Suomi-Japani-Skotlanti-Hongkong-Skotlanti

lauantai 14. syyskuuta 2013

Hyvästi selvä päivä!

Olen nimittäin palannut Glasuun ja täällähän sataa melkein joka päivä! Olin jotenkin unohtanut kyseisen seikan... Tottunut Suomessa siihen, että sää ei muutu vartin välein.
Tänään on kuitenkin saatu nauttia auringonpilkahduksista:

Uudessa kodissani ei viela ole internetia, niin saan hyodyntaa julkisia palveluja ja hoitaa asiat kirjaston kautta... Täällä ei luonnollisestikaan ole skandeja näppäimistöllä, niin manuaalisesti saan ne suorittaa ja se on muuten rasittavaa. Alt + 132 on ä, 148 on ö. Teen kaikkeni, jotta voisin noita kirjaimia olla kirjoittamatta, koska painan koko ajan virheellisesti ja halutun sijaan tulos onkin esim ▓ tai ♂. Sanavalinnat teenkin nyt siis tilanteen mukaan, kuinka runollista!

Freshers Week on ihan liian lähellä, eikä toimintasuunnitelma ole ollenkaan valmis. Stressasin aihetta vaikka miten ensin, kunnes Katherine komensi ottaan rennosti. Kukaan tuskin kuolee kehnon johtajuuteni tai yleisen epäjärjestyksen takia. Luultavasti.

Saavuin maahan siis keskiviikkona, Glasuun illalla. Nukuin lentoasemalla ja aamulla matkasin central stationille. Alkusuunnitelma oli tilata taksi, mutta vuorokauden matkustus ei tuntunut missään, niin reippailin sitten viimeiset 2,5 kilometria. Asuntoa en ollut n♪2hnyt (<noin kay jos ei oo tarkkana mitä painaa) ennen, kun Katherine oli hoitanut sen puolen. Rappu muistutti hieman jotain huumeslummia, jos vertaa siihen lukaaliin, jossa suveni vietin. Itse asunto on kuitenkin kiva. En luonnollisestikaan osannut operoida lämmitystä, ikkunoita, suihkua tai ulko-ovea, mutta vuorokauden matkustamisen jälkeen jo se kun sai laskea kaikki kantamukset maahan, potkaista jalkineet pois ja rojahtaa sohvalle oli melkoista juhlaa. Jossain vaiheessa tietenkin tajusin, etta koska varastointifirma ei ollut tuonut kamojani, mulla ei ollut lakanoita, peittoa tai tyynyä illaksi. Olikin siis melkoisen vilpoista sohvalla.

Oon tulostani saakka ravannut edestakaisin joka paikkaan. Asuntoa vuokraava firma muistutti vuokran olevan maksamatta ja etta se ehdottomasti täytyy maksaa muuttovuorokauteni aikana... Olivat kuulemma laittaneet aiheesta viestiä Katherinelle, joka ik♪2vä kylla asuu pienella saarella jossain Skotlannin edustalla ilman internettia. Fundeerasin aikani, et miten muka saan rahat heidän tilinneen niin nopeaan. Skottitilini ilmoitti Nil ja Suomesta rahojen siirtoon menisi ainakin pari vuorokautta. Katherine kehotti nostamaan rahat (£520) ja tallentaan ne suoraan firman tilille. Katsoin siis pankin osoitteen kartalta, ajattelin nostaa rahat vieresta ja sitten vaan tallentaan! Simples!

...ei. Siihen meni varmaan nelja tuntia.
Ensin en meinannut löytää konttoria. Olin vahingossa katsonut automaatin sijainnin, en itse pankin.

Kun olin vihdoin pankin edessä, ei missään ollut FREE WITHDRAWALS -automaattia.

Kun loysin sellaisen (kaukaa), en voinutkaan nostaa koko summaa, koska tililläni oli jokin käteisnostoraja. Ymmarsin taman jo noin 15 minuutin saatamisen jälkeen.

Palasin kirjastolle 250 punnan setelinippu taskussani, koneelle nettipankkiin muuttamaan asetuksia, mutta tunnukset ei ollutkaan mukana.

Kipaisin siis 1,5 kilometrin päähän asunnolle hakemaan tunnukset, muuttaan asetukset ja sitten nostaan rahat, viimein pankkiin tallettaan ne ja sitten soittaan vuokraisännälle, et homma hoidettu. Kilometrejä koko operaatiolle tuli varmaan yli kymmenen.

Onneks mulla on silti jopa kahdet kengät niin pystyy juokseen paikasta toiseen. Kun sade on kastellut yhdet, on kuiva pari jo odottamass. Luksusta!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti