Elämä on eeppinen taistelu, reitillä Suomi-Japani-Suomi-Japani-Skotlanti-Hongkong-Skotlanti

tiistai 6. marraskuuta 2012

Remember, remember

Oon blokannut suurimman osan normaliisti käyttämistäni nettisivuista, koska rästissä on sellainen läjä opiskelujuttuja, että meinaan purskahtaa itkuun joka kerta, kun kalenteria ja deadline-paljoutta katson! Kummasti kuitenkin onnistun prokrastinoimaan vaikka millä mitalla, enkä kovasta yrityksestä huolimatta saa mitään aikaiseksi... Paitsi nanoani! Saisin tässä kuussa aikaan varmaan pari kolme kämäistä romaanikäsikirjoitusta.

Eilen oli Guy Fawkesin yö ja sen kunniaksi suuri ilotulitus rannassa! Tänään oli kansantaloustieteen tentti ja sen kunniaksi istuin eilen huoneessani kirja kädessä! Onneksi näin perjantain ilotulituksen, joka tuli jostain tuolta idästä päin. Se oli yybermahtavaa pauketta, massiivisia raketteja ja hoin vain itsekseni "Sugoisugoisugoisugoi" näin hybridikansalaisena.

Meillä on yksi kreikkalainen tutor/luennoitsija, joka on jostain syystä tosi suosittu tyttöjen keskuudessa. Kyseessä on siis kolmekymppinen mies, ei edes mitenkään hyväkuntoinen tai komea, mutta nyt on tosiaan tiistai ja olen molempina päivinä saanut kuulla siitä kuinka ihana hän on, ihan eri ihmisiltä! Mun mielestäni kyseessä on sangen huvittava heppu, joka kuulostaa ihan siltä Madagascarin kuningas Julien-kissamakilta... Muut oli ihan kauhuissaan kun avauduin mietteistäni. Kunkulla on uskolliset alamaiset :D

En ole kehdannut tästä julkisesti (tai yksityisesti) liiemmin avautua, mutta arvoisat asuintoverini ovat kiivaasti yrittäneet parittaa mua näiden vähän alle kahden kuukauden aikana. Se alkoi hienovaraisilla 'Eikö hän tuolla tiskin ääressä olekin hyvännäköinen? Mene puhumaan!' -kommenteilla ja siirtyi sitten tässä syksyn mittaan 'Tässä on kuva veljestäni. Hänellä on vakituinen työpaikka ja hän soittaa bändissä, joka sai juuri levytyssopimuksen. Hän pitää metallimusiikista, pitkistä kävelyistä rannalla ja pohjoismaalaisista tytöistä' -kommentteihin. Kaverit on ihan tosissaan, tämä ei ole läppä! Mietin välillä, että onkohan ne oikein keskustelleet aiheesta?
"Joo, kyllä meidän varmaan pitäisi hankkia tuolle suomalaiselle joku seuraksi. Kuulin, miten se taas eilenkin hihitti yksikseen keittiössä."

K:lla on pian synttärit ja ollaan järkkäämässä jotain suurempaa rumbaa sen takia... En odota innolla. Viimeksi oli M:n synttärit ja hommattiin sille kallis lahja, kakku ja muuta jännää, eikä se tykännyt yhtään. Meillä on vähän eri käsitykset myös siitä, minkä verran lahjan on sopiva maksaa. C:n mielestä meidän kannattaa lykätä rahamme yhteen, jotta voimme ostaa jotain kivaa ja kallista! Mun mielestä meidän kannattaa lykätä pennimme yhteen ja ostaa ananas!

Ananas on simppeli. Ananas on ystävällinen. Kukaan ei voi olla ilahtumatta saadessaan ananaksen.
Epäilen, ettemme osta ananasta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti