Olen viettänyt keskiviikosta saakka kokeiden jälkeistä euforista aikajaksoa (joka kuitenkin varmaan katkeaa viimeistään siinä kohtaa, kun kämppä menee alta kolmen viikon kuluttua). Hain tässä paria työpaikkaa ja sain haastettelunkin ensi tiistaille. Sormet ristissä! Olen palauttanut kaikki vaihtopaperit, ainakin luultavasti, ja hakenut asuntolapaikkaa Hongkongista. Sain takaisin tuloksia ryhmätöistä, jotka eivät vastanneet sitä tasoa, mitä odotan itseltäni yksin työskennellessäni, mutta en jaksanut välittää, sillä pääsen näillä tuloksilla kuitenkin vielä vaihtoon toivoakseni. Opintovuoden tulisi olla pulkassa ja näin voinkin keskittyä ihan muihin asioihin!
Kuten homobaareihin!
Kaverini Art piti eilen synttärinsä aina yhtä karismaattisella ghettokampuksella. Olin ensin järjestön pippaloissa, mutta hiipparoin sieltä sitten aikanaan yllätysvieraana Artin luo (oli mut siis ihan kutsuttukin, mutta en ollut varma tulostani). Paikan päällä olikin kunnon meininki päällä ja viini virrannut jo jonkin aikaa! Vastaanotto oli sydämellisyydessään hätkähdyttävä ja melkein nolostuttavakin - tuloni bongattiin jo pitkältä ja siihen liittyi paljon huutamista, halailua ja rakkaudentunnustuksia. Minut esiteltiin vieraille kaikkien parhaana kaverina ja ko. asunnon suosikkityyppinä. Yritin siinä sitten olla nauramatta kun minua tapaamattomat ihmiset katseli toisiaan, että wtf kuka tää tyyppi on.
Kaikilla meni niin lujaa, että kysyin vaivihkaa oliko täällä nautittu jotain viinaa väkevämpää, mutta ei kuulemma. Pojat tanssi pöydillä ja porukka oli kyllä niin fiiliksissä. Kaverini Rafael toisteli rakkaudentunnustuksiaan, tosin jossain vaiheessa hänellä meni sanat sekaisin ja hän alkoi kutsua minua Inesiksi. Ihan ymmärrettävä virhe sinällään, Ineshän on vain 15senttiä allekirjoittanutta lyhyempi ja mustaihoinen. Siirryimme siinä sitten jossain vaiheessa Merchant Cityssa olevaan Polo Loungeen, joka on homoklubi. Olin hyvin kiinnostunut tästä, koska en ole ennen homoklubeilla käynyt. Oli myös huvittavaa, että juuri seurueen heteropojat oli vaatinut, että eikös mennä muuten Poloon. No, ehkä tyttöystävät on sitten vähemmän mustasukkaisia tai jotain.
Polo oli sisältä ihan tyylikäs mesta. Oltiin vieraslistalla, niin päästiin sisälle ilmaiseksi. Olin muutenkin jo aiemmin syöpötellyt ja juopotellut järjestön pippaloissa järjestön piikkiin, niin oli muuten ilmainen ilta kun kotimatkakin tuli taitettua jalan. Polon asiakaskunta oli vanhempaa kuin joidenkin nimeltämainitsemattomien glasgown teinihelvettien ja mukaan mahtui aika coolia väkeä. Olen toki tottunut siihen, että tytöt on klubeilla suunnilleen alusvaatteissaan (tai ilman), mutta poikien räväkämpi paljastava pukeutuminen oli uusi juttu. Eipä tuo paikka muuten tutuista yökerhoista eronnut - enemmän pussailevia poikapareja. Näin paljon mielenkiintoisesti pukeutuneita ihmisiä, sekä miehiä että naisia, mikä oli hyvin inspiroivaa. Olin melko varaantuneesti liikkeellä, sillä lukemissani arvosteluissa painotettiin pokejen epäkohteliaisuutta. Kaverini oli vieläpä kertonut, että hänet oli heitetty ihan rändömisti selvinpäin paikasta pihalle. Hän epäili syyksi heterouttaan, joka vaikutti vähän hankalalta uskoa. Sovimme kuitenkin Inesin kanssa olevamme pariskunta, ihan vaan huumoriarvon takia. Oli siitä hyötyäkin siinä kohtaa, kun joku nainen kävi vähän liiaksi käsin kaveriini ja sain olla, että "Hei, kädet irti mun tyttöystävästä!".
Tällaista siis tällä kertaa. Toivon pian saavani töitä ja uuden asunnon. Lontoossakin pitäisi käydä passia uusimassa ja kahden viikon kuluttua äitini ja pikkuveljeni tulevat käymään!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti