Meneillään edelleen, vaikka pääsiäinen onkin jo ohi. Varmistin juuri kalenteristakin.
Maaliskuu oli tosiaan tehtäviä täynnä. Viiminen viikko ennen loman alkua oli sitä, että oli jatkuva kiire, mikä on vielä ihan ok, mutten pystynyt stressin takia nukkumaan. Tämä johti parin päivän jälkeen siihen, että saatoin maata salongin sohvalla (yritin keksiä jotain hienompaa sanaa sille tuloksetta...) ja tuijottaa seinää ilmeettömänä tunnin. K ja I huolestui tästä lopulta niin, että käskivät mun hakea pidennystä palautuspäiviin.
Selvittiin kuitenkin hengissä! Loma alkoi sillä, että PO ja K lähti pois. PO Saksaan ja K Itävaltaan laskettelemaan. Mä ja I ollaankin oltu täällä kahdestaan nää kaksi viikkoa ja meno on ollut sen mukaista. Arvoisat K ja PO epäili, ettemme poistuisi sohvalta mihinkään. Miten väärässä olivatkaan! Ensimmäinen päivä meni kymmenen elokuvan parissa, joista yhtäkään emme katsoneet alusta loppuun. Toisena päivänä alkoi vaikka millainen aherrus!
Tutustuimme perinteiseen japanilaiseen kulttuuriin origamiveneiden kautta. Tässä ikävä kyllä on jo haaksirikko meneillään. Ines kuvasi myös videon, missä laulamme My heart will go onia. Ilmassa saattoi olla lievää mökkihöperöyttä...
Aprillinpäivä oli ihan loistava, koska Ines on ihan yhtä trolli kuin mitä minäkin. Muistatte varmaan vielä hurmaavan entisen kanadalaiskämppiksemme Michellen. Hänellähän oli tapana hankkiutua teepusseista eroon pudottamalla ne ikkunasta ulos alakertalaisten riemuksi. Olemme sitemmin tutustuneet suoraan hänen huoneensa alapuolella majailevaan Amelieen, joten päätimme toki muistaa häntä aprillinpäivän kunniaksi.
Täytimme hedelmäpussin kuumalla vedellä ja teepusilla (kuvan tumma kohta pussissa). Nimikortin avatessa sisäpuolella luki 'aprillia' ranskaksi. Tein insinööritaidoillani narua jätesäkistä jonka sidoimme tähän pakkaukseen. Hilasimme sen sitten alas Michellen huoneen ikkunasta ja läväytimme Amelien ikkunaa vasten. Hän oli varmaan kaivannutkin jo tällaisia terveisiä!
Seuraavaksi päätimme ilahduttaa myös alapuolisen asuntomme asukkeja. Koska oli myös pääsiäinen, keitin kanamunia ja koristelimme ne sitten elegantisti tussilla.
Taiteilijanlahjani pääsivät jälleen esille! Aiemmasta innostuttuamme muna pääsi kanssa hedelmäpussiin, koristeeksi laitettiin hurmaava rusetti ja hilattiin salongin ikkunasta jälleen jätesäkkiköydellä alakertalaisten avoimesta olohuoneen ikkunasta sisään. Siellä asuva Linda ihastui kovasti yllätysmunaamme, jonka ilme on kyllä, vaikka itse sanonkin, melko charmantti. Meidät kutsuttiin käymään kakkukahveille, jossa ei ollut mitään jekkuja! Jee!
Arvatkaa jäikö tämä tähän? No ei tietenkään! Seuraavaksi päätimme kirjoittaa rakkauskirjeet katutasolla asuville pojille, jotka on ollut hyvin veemäisiä naapureita. Sujautettiin se oven ali ja signeerattiin, että blondi kolmoskerroksesta (Linda). Heidän 'vieraansa' on yrittäneet väkisin tunkea meidän asuntoon sisään, porraskäytävässä haisee aina pilvi heidän tupruttelujensa ja viljelmiensä takia ja kaverit voivat alottaa bileet koska tahansa. Myös neljältä aamuyöllä tiistaisin. On hämmentävää, että miten ne saa porukkaa mahtumaan lukaaliinsa.
Sama rakkauskirje kirjotettiin myös mun ja I:n kaverille Artille, joka asuu kanssa ghetossa. Koska pidämme Artista, hän sai kirjeen lisäksi myös suurten tunteiden symbolina samanlaisen pääsiäismunan, kuin mitä alakertalaiset.
Dear Artjoms,
When I look at you
the sky is clear & blue
When I miss you, I feel this pain
it is like eternal rain
My heart is raging like a storm
when I see you around the dorm
I come upon you kneeling,
accept my egg and this feeling
Kiss
Runoilusta vastasin minä. Vähän harmitti, ettei ollut aikaa hioa tätä tunteiden tunnustusta pidempään. Sujautimme kirjeen sisään hänen raollaan olevasta ikkunasta, mutta munaa ei saanut sinne mahtumaan, joten päätimme mennä kylään. Idea oli, että toinen meistä olisi huomaamatta livahtanut A:n huoneeseen ja asettanut munan kirjeen viereen ikkunalaudalle. A:lla oli kuitenkin vieraana jo hyvin tarkkaavainen Amelie, niin ettei tämä onnistunut. Pyörittelin pääsiäismunaa kädessäni ja yritin keksiä paikan, mihin sujauttaa se huolimattomasti, jolloin se ilmakuplan takia särkyi käteeni! Tungin sen lähimpään laukkuun ja oli pieniä vaikeuksia pitää pokka. A on hyvä tyyppi, mutta myös erittäin hyväuskoinen, joten hän olisi varmaan ihmetellyt ikuisesti tätä romanttista yllätystä, ellei Amelie olisi mennyt kertomaan illalla, että olimme olleet luovalla päällä. Harmi!
Loman eka viikko sää oli ihan mahtava, joten tehtiin ostosmatkoja (sellaisiin hienoihin putiikkeihin kuin mm. Tesco, Lidl ja Aldi koska ollaan täällä vähän mässäilty) ja mentiin fiinille necropolikselle hautausmaapiknikille. I ei ollut käynyt hautausmaalla sitten lapsuutensa, joten oli unohtanut pelkäävänsä niitä kuollakseen, myös auringonpaisteessa... I ei ole koskaan leiponut, joten opetin hänen tekemään kauralastuja. Hän onkin tehnyt niitä nyt kolmesti! Ollut oikein mukava leppoisa loma. Illallisia, korttipelejä ja lautapeli-iltoja, vähän kylillä riekkumista, karaokea ja hyvää ruokaa. Ja ensi viikolla kaverini Suomesta tulee käymään. Jee!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti