Elämä on eeppinen taistelu, reitillä Suomi-Japani-Suomi-Japani-Skotlanti-Hongkong-Skotlanti

lauantai 23. maaliskuuta 2013

Hyvää syntymäpäivää Akira Kurosawa

Mulla ei oikeesti ole aikaa tehdä puoliakaan siitä, mihin oon taas tänään onnistunut kuluttaan aikaa (jonkun rändömtutun 100 lomakuvaa fabossa, kymmenen vuohenjuustoreseptiä ja pari kynsiblogia, vaikken ees lakkaa kynsiäni), mutta olen aina ollut tosi tehokas prokrastinoimaan, niin menköön!

Sää on ollut koko viikon melko kurja, millä ei sinänsä ole väliä, koska esseiden määrä on painostanut istumaan sisällä ja tuottamaan hienostunutta akateemista tekstiä. Eilen kuitenkin kurssikaveri sai suostuteltua mut ulos. Kaduin sitä heti ulos astuttuani, sillä taivaalta pyrytti lunta ja maa oli loskanen. Mentiin sitten Boteco-nimiseen ravintolaan Merchant Cityyn ja kenkäni oli puolimärät sinne päästyämme. Lähdin mukaan lähinnä kohteliaisuudesta, koska oon hengannut tän tyypin kanssa viimeksi viime vuonna, eikä se silloinkaan ollut kovin hauskaa seuraa. Oon kuitenkin aina valmis uskomaan, että ihmiset muuttuisi jossain aikajaksossa mielenkiintosemmiksi! Hän vastaa kovin paljon mun stereotypiaani bulgarialaisista ja romanialaisista (päänsisäinen jakoni on yhdistänyt nämä kaksi maata samaksi kulttuurilliseksi alueeksi): paljon meikkiä, kirosanoja, vähän suvaitsemattomat mielipiteet ja kehnohko englanti. No, stereotypiat sikseen. Hänen suurin muutoksensa viime vuodesta oli se, että hän vihasi skotlantilaisia nykyään. Mä vaan nyökkäilin, koska mulla ei nyt liiemmin pahaa sanottavaa tämän maan väestöstä ole. Tämä on muuten aika usein puheeksi nouseva aihe... Oon ollut vastaavassa keskustelussa kahdesti aiemminkin, eikä nää siis ole mitään humoristisia höpinöitä. Ineskin sanoi, että on ainakin pari kertaa ollut mamuseurueessa, jossa muut on alkanut yhtäkkiä avautumaan pattoutuneista tunteistaan valtaväestöä kohtaan. Tervetuloa Skotlantiin, jossa maahanmuuttajat vihaavat Sinua!

Seurue suureni hieman ja yritin osallistua keskusteluihin, mutta taisin olla vähän eri aallonpituuksilla muiden kanssa. Muut kertoilivat syövänsä ulkona vähintään pari kertaa viikossa ja muutenkin laveammista elämäntyyleistään. Mä käyn Aldissa ruokaostoksilla, viikossa kuluu £10-15 ruokaan ja usein syön kuulkaa puuroa! Kurssikaveri esitteli laukkuaan ja lompakkoaan, kun ne oli niiiin hienot, vaikka ne olikin sitten siis vaan jotkut kopioversiot Alviero Martinin karttakuosista... Ei sopinut ollenkaan yhteen heidän elitististen lomamatkasuunnitelmiensa kanssa! Tää mun kurssikaverini myös halasi oikein sydämellisesti jokaista tapaamaansa tyyppiä, mikä oli vähän kiusallista, kun itse en tällasena jurona länsisuomalaisena harrasta tuntemattomien rutistelua. Yritin siinä sitten keksiä jotain rentoja ja sulavia tervehdyksiä, näytti varmasti hyvin luontevalta :D Siirryttiin johonkin collegelandin pippaloihin, joissa yks ecuadorilainen mies seurueestamme yritti saada mua pummimaan kanssaan tuntemattomilta juomia. Mua vähän nauratti se, kun ehdotus tuntui musta tosi sopimattomalta ja hän vaan intti, että joo joo, mennään. Lähdin kuitenkin aika pian kotiin, kun kengät oli jo litimärät ja nyt olis tosi huono aika sairastua.

Loppuviikonlopuksi olen lukittautunut huoneeseeni kera rooiboos ja Pink Floyd, koska tiistaina on taloustieteen tentti, torstaina esseen DL ja perjantaina toisen esseen palautuspäivä... Ja eilenkin piti palauttaa essee! Teoriassa jos menestyisin tuossa tentissä, saisin vapautuksen loppukokeesta, joka olis kyllä tosi hienoa, koska oon ihan surkea taloustieteessä.

Mutta, huhtikuussa on kahden viikon pääsiäisloma! Ollaan suunniteltu Inesin kans kaikkea kivaa puuhaa. Sen jälkeen on kanssa mukavaa, koska kaverini Suomesta tulee käymään. Kevättä kohti :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti