Elämä on eeppinen taistelu, reitillä Suomi-Japani-Suomi-Japani-Skotlanti-Hongkong-Skotlanti

sunnuntai 21. joulukuuta 2014

Easy living

Terveisiä joululomalta! Viimeinen kokeeni oli tosiaan tiistaina, joten olen viettänyt jo monta päivää mukavaa aikaa. Aloin toteuttaan pitkäaikaisia (=kaksi viikkoa) haaveitani ja menin syömään vähän nuudeleita Mong Kokiin Tokyo Tsukiji-ravintolaan. Paikka oli suositeltu OpenRicessa ja kaverini Steven oli antanut sille kolme pistettä. Ramen on Stevenille ehkä vielä vakavampi asia kuin mulle. Mulla oli reissussa mukana 200HKD, eli 20€, jonka piti riittää lounaaseen ja hiustenleikkuuseen. (riittihän se) Sen lisäksi ostin kookosmehun ja parit pullat myöhemmille kaffitteluille ja muuta sälää. Suuruudenhulluudessani luulin saavani vielä samalla rahalla peiton, mutta ei se HK ihan niin edullinen ole.

Kävin keskiviikkona vihdoin myös hevoskilpailuissa Happy Valleyn radalla. Hevoskilpailut on yksi niistä asioista, joita HK matkaoppaat aina hehkuttaa. Sinne voi mennä lyömään vetoa suosikkiheppansa puolesta ja katsoa, kuinka dollarit karkaavat... Paikalla oli todella paljon länsimaalaisia ihmisiä (tunsin oloni lyhyeksi!). En ole kauheasti kiinnostunut vedonlyönnistä, mutta olihan tuo mielenkiintoinen visiitti. Hevosten kilpailujen välissä oli aina puoli tuntia, minä aikana oli jotain väliaikaviihdettä sun muuta.


Aika monet vaihtarit on lähteneet kotiin tällä viikolla, niin hyvästejä on riittänyt. Olemme käyneet syömässä dim sumia siis oikein urakalla, kolmesti tällä viikolla. Dim sum on siis pieniä annoksia erilaisia kiinalaisia herkkuja. Hyvin tasokkaassakin dim sum paikassa (Michelin-ravintola) ei välttämättä tarvitse maksaa itseään kipeäksi - yleensä laskut on pyörineet siinä 3-6 euroa per henkilö.




Tänäänkin kävimme lounaalla syömässä vähän dim sumia. Sen jälkeen suuntasimme Kowloonin puistoon Tsim Sha Tsuihin. Tykkään puistosta todella paljon, koska siellä on flamingoja ja lintuaitauksessa papukaijoja sun muita. Vaikka sunnuntaisin sielläkin on paljon filipinonaisia hengailemassa, on siellä silti aika rauhallista ja tilavaa. Ihmistungos käy välillä tosi ahdistavaksi. Sää oli todella kaunis ja oli mukavaa istua kavereiden kanssa ja olla vaan. Rustailin siinä jotain piirustuksiakin. Auringon laskiessa siirryin meren rantaan katselemaan punertuvaa taivasta.






Niin joo, joku Felix on unohtanut Kindlensä tän lukukauden aikana meidän kerroksen keittiöön useasti... Tässä vähän aikaa sitten nostin sen pöydälle näkyvälle paikkaa (ettei Felix vaan unohda!), niin eikös sieltä välistä pudonnut lappunen, joka paljastui oikein rakkauskirjeeksi! Ihanaa :) Jos vaan Alice tietäisi, kuinka huonon huolen Felix pitää arvotavaroistaan...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti