Elämä on eeppinen taistelu, reitillä Suomi-Japani-Suomi-Japani-Skotlanti-Hongkong-Skotlanti

maanantai 1. joulukuuta 2014

Our strange duet

Viime viikko on ollut aika makea~! Oon huomannut, että Hongkongissa eloni koostuu pääasiassa syömisestä ja opiskelusta. En oo edelleenkään ihan varma siitä opiskelusta, mutta syöminen on kivaa.

Keskiviikkona olin syömässä ylihyvää tonkotsua, mutta koska olin vähän vieraammassa seurassa/paremmassa ravintolassa, en kehdannut ottaa kuvaa. Sen jälkeen menimme chillaamaan drinkeille Ozoneen, joka on Aasian korkein baari. Olen aika hyvä kulkemaan HK:n läpi silmät kiinni, niin en edes tiennyt, että tää olis vähän special paikka. (Huomatkaa intellektuelli englannin käyttöni!)



Muuten olinkin linnoittautunut huoneeseeni opiskelemaan lauantain mainonnan kokeeseen. Perjantaina uskaltauduin pohjoismaalaisessa porukassa (!!!) vohveliravintolaan. Kaveri koitti paikan haastetta: yhdeksänkerroksinen vohveliannos ilmaiseksi, jos sen syö 45 minuutissa, ilmeisesti kuitenkin siinä onnistumatta. Oma annokseni oli paljon vaatimattomampi. Ihan kiva kokeilla välistä vohveleita, mutta ei ne kyllä ollut kovin kummoisia.



Todella hienoja cocktaileja Wanchaissa. Hinta oli melko suolainen - melkein 30 euroa yhteensä, mutta kerrankos sitä (viikossa). Seuraan aika ummikkona muita aina baareihin sun muualle, niin en osaa koskaan selittää missä ollaan oltu. En näin kolmen kuukauden jälkeenkään ole mitenkään perillä HK:n asemakaavasta. Metrolla matkustaminen ei varsinaisesti auta.

Sunnuntaina vein HK:ssa vierailevan yläastekaverini Ngong Pingiin: Po Linin temppeliin ja Tian Tanin Buddhaa katsomaan. Auto Awesome muokkasi taas osaan kuvista omia efektejään... Koska oli sunnuntai, paikka oli melko ruuhkainen, mutta edelleen nautittava. Viime kerralla olin Buddhaa katsomassa elokuussa. On ihan käsittämätöntä ajatella, että Buddha on rakennettu 1990-luvulla! Jotenkin sitä olettaa, että kaikki 'perinteinen hieno' on jostain parin sadan vuoden takaa. Mikään ei kauheasti ollut muuttunut, mutta nyt paikalla pörräsi lehmiä - viimeksi oli vain koiria. Ei siinä mitään, lehmät on kivoja. Ngong Pingiin pääsee köysirataa pitkin vaunulla, mihin turisteja varmaan kannustetaankin, mutta suolaisen hinnan ja pilvisen sään takia nousimme bussiin. Ylhäällä ollessame se osoittautui varsin fiksuksi vedoksi - matkalle takaisin oli tunnin jono köysirataan!

Sen jälkeen mentiin Mong Kokiin illalliselle ja jälkkärille. Snow flake ice -annokset on mun suosikkeja, varsinkin kookoksella. Kaverin oli mangon makuinen. En tiedä mikä mun puhelinta vaivaa - Google Maps ei koskaan toimi Mong Kokissa, missä sitä nimenomaan tarvitsisin. Varsinkin ilta-aikaan kaikki kadut näyttää aika samalta välkkyvine valoineen ja ihmispaljouksineen. Kävimme syömässä ensin illallista niinkin hienossa paikassa, kuin Yoshinoya, joka siis on japanilainen pikaruokaketju :D Ei se silti huonoa ole!





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti