Elämä on eeppinen taistelu, reitillä Suomi-Japani-Suomi-Japani-Skotlanti-Hongkong-Skotlanti

lauantai 6. lokakuuta 2012

Voi perse.

Taas viikko vierähtänyt!

Oon niin jäljessä kaikesta koululukemisesta, et huippaa ajatellessa. Ajattelinki, et tästä vois tulla ongelmia opintielläni. En ole nimittäin tottunut opiskelemaan. Olen niitä, jotka jättävät kaiken viime tinkaan ja tekevät silloinkin vain ehdottoman minimin. On vieläkin aika käsittämätöntä, miten pärjäsin aikanaan yo-kirjoituksissa niin hyvin...
Oon markkinoinnissa jäljessä kuulemma joku 130 sivua? Kirjakaan ei ole vielä tullut. Tilasin sen Amazonista, lähettivät sen ja ilmoittivat arvioiduksi saapumispäiväksi 18. tätä kuuta? Viime viikolla tilattu jo, eikä tule mistään ulkomailta. Kenties joku tuo sen jostain Lontoosta kävellen? Kurssin luennoitsija on aika karismaattinen tyyppi ja sitä on kiva kuunnella - siis silloin ku se ei keuhkoa, että:
"Voi pojat, jossei tässä vaiheessa ole kirjaa, fucktards, niin hehheheh onnea vaan matkaan läpipääsyn suhteen. ÄLÄ SINÄ SIELLÄ NAURA TEENAGE NAZI!!!"
"Professori, en ole enää teini-ik--"
"YOU SHALL NOT PASS!!!"

Kyseinen henkilö on minulle aivan erityinen, koska meillä on samansuuntainen musiikkimaku (soitti 20th century boysin jonku luennon alussa) ja satuin kourimaan häntä portaikossa aiemmin tällä viikolla. Jep.
Rapussa oli siis täyttä. Seisoskelin siellä ihmisvilinässä ja liikautin kättäni jotenkin tyhmästi. Jotakin pehmeää kävi vastaan, tunnistin verhotuksi takapuoleksi. En sentään purista. Vedän käteni heti takaisin kiinni vartaloon (omaan) tuhoja tekemästä, jolloin kauhukseni vilkaisen lähentelyni kohdetta. Luennoitsijahan se siinä tunkee eteenpäin opiskelijamassan läpi. Käännyn nopeasti toiseen suuntaan.
Ehkei hän huomannut. Kättä perseellään. Onneksi oli takamus, eikä etumus.
Saakohan tästä lisää opintopisteitä?

Olen luonnollisesti onnistunut nolaamaan itseni jokaisena muunakin päivänä tässä(kin) maassa. Ainakin voin lohduttautua, että tällä kerralla ei ollut tv-kamerat paikalla!

Meinasin jäädä myös luokalleni tällä viikolla. Meillä on sellainen kurssi, kuin MDP, joka erottaa Strathyn perusyliopistoista kauppatieteiden saralla. Meistä valmennetaan muurahaisia työntekijöitä! MDP:ltä ei saa ehdottomastikaan tulla poissaoloja, koska se on kuulemma tutkintomme perusta ja jalusta ja alusta. Lupailivat jakaa meidät pikku ryhmiin, joissa sitten toimimme. No ryhmäjakoa ei ollut kuulunut keskiviikkoon mennessä, joten aloin oma-aloitteisesti surffaamaan verkkopalvelussamme. Tältä kurssilta ei saa olla kertaakaan poissa, muuta kuin terveyssyistä (joista pitää olla näyttöä), muuten tulee hylsy ja jää luokalleen. Vaivaisen puolen tunnin etsinnän jälkeen onnistun löytämään pikku merkinnän yhden sivun alakulmasta, jossa lukee, että 2H. Jaahas, koskas tuntini ovat? Ai, toissapäivänä...

No tämä tietenkin harmitti hieman, koska en ollut edes tieten tahtoen lintsannut. (niinkin on joskus käynyt) Mailasin sitten kauheasti tutoreita ja kaikkia et yhyy yhyy vika ei ollut minun. Saatiin sovittua se silleen, että menin toisen ryhmän tunnille. Onnistui vielä onneksi! Sitten kun eilen sinne tunnille menin, koitti yllätys. Siellä tehtiin origami-ilmapalloja. Uhkasivat jättää mut luokalleni origamipallojen takia? Not cool!

Pukeuduin eilen tavallista siistimmin ja meikkasinkin huolitellusti. Oli aika mennä vihdoin sinne kirotulle pankkikierrokselle! Kämppikseni I kysyi, miksi olin niin hienona tänään (=hyvin istuva jakku), ja kun kerroin, että lähden vihdoin asioille, kaveri repesi nauruun! "Kuka laittautuu pankkiin menoa varten!"
Minä? Ajattelin itsestäänselväksi, että pitää näyttää sellaiselta, että pankit haluaa mut asiakkaakseen. Kämppis M tosin totesi, että fiksu idea ja kehotti kovistelemaan, mikäli meinaavat venyttää toimenpiteitä.

*

Illalla oli ceilidh eli skottitanssit! Se lausutaan keilii. Nää oli kolmeviikkoisen maassaoleskeluni aikana jo toiset tanssit, joten hyvä putki menossa! Paikka oli opiskelijayhdistyksemme rakennuksessa 8. kerroksessa, jossa mulla oli ollut aamulla historian luento. (lukiossa hissanluokissa ei ollut baaria... siinä varmaan yliopiston ja lukion suurin ero) Siinä kun pompin tanssin pyörteissä, tuijottelin aamuista paikkaani, että oli vähän vaisumpi meno täällä luennon aikana.

Molemmat tanssit tähän mennessä on ollut oikein aloittelijaystävälliset, sillä kaikki tanssit opetettiin! Tarjolla oli myös jotain perinteistä naposteltavaa ja juomista, jotka jäivät meiltä tosin sivun suun, koska arvon kämppiksilläni kesti laittautuessa. Oon onneksi jo jokseenkin tottunut siihen näiden kolmen viikon aikana, että jos sovitaan lähtevämme kello kuus, lähdetään aikaisintaan seitsemältä.
Itse olen hyvin surkea, mekaaninen tanssija. Tarvitsen parin, että pysyn mitenkään tahdissa ja vaikka kuinka harjoiteltaisiin, mitkään askelsarjat ei tule mulle luonnostaan, vaan mietin tarkkaan aina mitä tämän ja tämän kohdan jälkeen pitää tehdä. Paritanssissa riittää sentään kunhan mukautuu parin askeliin.
Ceilidhistä löytyi paljon muakin onnettomampia tyyppejä! Jenkkikämppikseni C ei oppinut millään hyvin hyvin yksinkertaista reeliä, vaan lähti viidenkin tanssin jälkeen joka kerta väärään suuntaan tai alotti väärästä kohtaa. Kiinalaiset tytöt oli arvatenkin surkeita, koska niille tuotti ongelmia jo pitää kädestä vieraita ihmisiä ja se on aika tärkeä osa.
Mut kivaa oli! Varmasti menisin vielä kolmannenkin kerran, jos tilaisuus tulee!

4 kommenttia:

  1. Voi vitsit mitä tekstiä :D Sun kirjotuksia odotan kyllä innolla! On hirmu kivaa lukea sun kuulumisia siellä kaukana ja tietää mitä tapahtuu :) Kaikki toi kuullostaa niin jännittävältä ja kaikkea. Tsemppiä alkavaan viikkoon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja sulle samoin :) Kiva jos viihdyt merkintöjeni parissa :D

      Poista
  2. Täytyy sen verran sanoa että jos et vielä tiennyt, niin luentoja ei muuten Vertigossa ois, mutta koska James Weir otti ja vetäs aika paskasen tulipalon viime helmikuussa niin luentotilat on aika tiukilla. :D Mäkin pukeuduin pankkiin siististi...

    Halls ceilidh multa jäi ohi mutta noita ceilidhjä tulee ja menee. Mäpäs pääsin freshers' weekillä yhden tosi ronskin komean kilttimiehen pyörittämäksi, oli niin tsihihih olo ;) (etenkin siinä vaiheessa kun piti vetää polkkaa ympäri niin äijä lähinnä nosti mut ylös ja vei koska mun jalat vuosi verta)

    VastaaPoista