Tällä viikolla alkoi luennot. Kursseilla on tunteja kolme per viikko, mikä on enemmän kuin mitä olen Skotlannissa tottunut. Varsinkin kun ne on kolme tuntia peräkkäin, niin keskittymiseni alkaa valumaan Candy Crush Sagan ja dating simien puolelle ensimmäisen neljänkymmenen minuutin jälkeen. Myönnän itsekin olevani ihan surkea opiskelija. Aivokapasiteettini on kuitenkin jostain syystä melko tehokas, niin että tunnun oppivan yrittämättäkin. Tämä ei varmanakaan valmenna minua työelämään, mutta koulunkäynti on aina ollut helppoa!
Kursseja on neljä, joista kolme vaikuttaa mielenkiintoisilta. Kahdella on osaavat luennoitsijat ja herkille silmilleni tarpeeksi kauniit powerpoint-slidit. Olen melko tyytyväinen siis. Mitään kielikursseja en saanut ottaa, mikä vähän potuttaa. Neljä kurssia tuntui aika paljolta, mutta nähtyäni huonetoverini seitsemän kurssin lukujärjestyksen olen oppinut olemaan hiljaa. Tunnit täällä on hajoitettu ympäri päivää paljon laajemmin. Omat kurssini ovat 9-12, 12-3 tai 3-6, mutta muilla luentoja on iltakymmeneen saakka! Onnenpotkusta luennot ovat vain maanantaisin ja keskiviikkoisin, niin vapaa-ajasta ei tulisi tulla puutetta.
Pidän yliopiston massiivisista rakennuksista. On enemmän isoja, vapaita tiloja kuin mitä Strathclydessa. Strathyssa olen tottunut kapeisiin käytäviin ja pieniin huoneisiin. Molempia löytyy kyllä täältäkin, mutta täällä käytävän varrella saattaa olla majesteettinen tyhjä tila ei mitään varten. Kunhan näyttää nätiltä! Siinä voi vaikka kuoro harjoitella tai tanssiryhmä. Tykkään melkein mennä sellaiseen paikkaan vaan seisoskelemaan ja olemaan outo.
Viime viikon turisteilu oli siinä määrin rankkaa touhua, että raihnaisena kakskolmevuotiaana kaipasin jo jotain syytä olla ravaamatta joka päivä jossakin. Tässä kuvasarjaa viime viikon tapahtumista:
Vähän huono kuva, mutta oltiin puistossa (oliskohan ollut Victoria park) sunnuntaina ja se oli tupaten täynnä etelä-aasialaisia! Otin tämän kuvan kaukaa kunnen kehdannut mennä lähellekään ottamaan stalkkaushotteja. Varsinaisesti puisto ei ollut heitä täynnä, vaan pikemminkin sitä kiertävät jalkakäytävät. Kauniisti pukeutuneet naiset istuivat maassa vilttien päällä eväsretkellä ja juttelivat toisillensa. Ja heitä oli siis varmasti sadoittain! Ehdottomasti erikoisimpia asioita, mitä olen nähnyt pitkään aikaan!
Rannassa pamautetaan joka päivä kello 12 kanuuna! Olimme sitä katsomassa (tai pikemminkin kuulemassa). Luonnollisestikaan en ottanut kuvaa itse kanuunasta, vaan tällaisista hemaisevista nostureista ja rahtialuksista. Paikalla oli parisenkymmentä turistia, joista suureksi huvikseni huomasin tunnistavani japanilaiset jo ennen kuin he avasivat suunsa!
One Piecen merirosvoalus Times Squarella! Jonottamalla (ja varmaan maksamalla) olisi päässyt sisäänkin, mutta kunnen ole mikään suuri fani, jätin käymättä. Taustalla screeniltä näkyi One Piecen introvideo.
Noustiin raitiovaunulla korkealle! Aika hintava matka vaikutti melkoiselta turistimatkalta, mutta ylhäällä vuorella/kukkulalla maisemat oli mukavat. Yöaikaan olisi ollut varmaan vielä vaikuttavampaa. Muut olivat häkeltyneitä rakennusten paljoudesta, itse kohautin vain olkapäitäni. Onhan Hong Kong asuinkaupungeistani suurin, mutta onhan noita rakennuksia tullut ennenkin nähtyä. Aloin kyseenalaistamaan valjuja reaktioitani ja miettimään, olenko kenties koti-ikäväinen. En kuitenkaan päässyt mihinkään tulokseen.
Viime viikolla käytiin myös Lantaun saarella yliopiston järjestämällä retkellä! Bussimatkassa meni yli tunnin ja täpötäyden bussin penkit olivat tarkoitettu omaani huomattavasti pienemmälle perseelle, mutta itse kohde oli vallan mainio. Kävimme kalastajakylässä ja kiipesimme morottamaan suurta buddhaa korkealla kukkulalla. Tykkäsin!
Kalastajakylä oli melkoinen turistikohde. Kaksi eri operoijaa myi veneretkiä "delfiinejä katsomaan". En meinannut ensin mennä, kun tiesin, että ei varmana nähdä mitään lokkeja kummallisempaa, mutta muistin viimein rakastavani veneilyä. Hyvä niin, sillä luonto oli todella kaunista katsottavaa!
Itse kylä oli todella mielenkiintoinen! Rakennukset oli rakennettu pitkälti paalujen päälle. Hieman ränsistyneet julkisivut olivat yksityiskohdissaan kiehtovia. Mieleni olisi tehnyt ruveta maalaamaan maisemista tauluja!
Tämän tyypin käsi on kaikissa venekuvissani. Saatoin kuvata sitä varta vasten.
Kylässä oli myös temppeli! En ottanut sisällä kuvia, kun en tiennyt onko se sopivaa, mutta jälkeeni monet menivät kyllä sisälle salamavalojaan väläyttelemään. Olen vähän eksyksissä temppeleissä täällä, kun en oikein osaa vielä etikettiä. Tiedän miten japskipyhäköissä toimitaan, mutta täällä kaikki vaikuttaa niin erilaiselta.
Lumikki etsii puolisoa! Ihme jos ei tuolla tuijotuksella heru!
Vuorilla buddhapatsaan juurella oli temppeli, jonka vieressä oli (turisti)kylä. Miley Cyrus oli lanseerannut uuden mallistonsa sinne!
Siellä oli myös Staba, sillä tarvitsevathan munkitkin kofeiininsa!
Eli: elossa ollaan ja pikkuhiljaa tässä tottuu elämään näillä leveys(ja pituus)piireillä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti